Vapaan uskonnollisuuden perinne

Käsite "unitarismi" juontuu latinan sanasta 'unitas', joka tarkoittaa ykseyttä. Tämä kirkkohistoriallinen käsite tuli käyttöön 1500-luvulla. Unitarismi syntyi reformiliikkeenä kolminaisuusoppia vastaan. Jumalasta ja Jeesuksesta se edusti käsitystä, joka pyrki irrottautumaan vanhimman kristillisyyden ja hellenistisen uskontradition kohtaamisessa syntyneistä dogmeista.

Unitaarinen jumalakuva on itse asiassa huomattavasti vanhempi kuin kirkkohistorian käsite. Kohtaamme sen uskossa, johon Jeesus oli ankkuroitunut: juutalaisuudessa. "Kuule, Israel! Herra on meidän Jumalamme, Herra yksin.' (5. Moos. 6:4; Mark. 12:29-30.)

Tämä juutalaisuuden uskontunnustus oli myös Jeesuksen tunnustus. Mutta kun Jeesuksen sanoma ja toisaalta sanoma Jeesuksesta kohtasivat hellenistisen maailman, ryhdyttiin niitä tulkitsemaan hellenistisessä hengessä. Kun juutalainen uudistusliike kehittyi itsenäiseksi uskontokunnaksi ja kirkoksi, muodostuivat uskontunnustukset näistä tulkinnoista.

Niiden teologien joukkoon, jotka uskonpuhdistusaikana tulivat tietoisiksi Raamatun todistuksen ja kirkon opetuksen eroista, kuului myös unitaareja.

Nykyisen Romanian alueella Transilvaniassa vaikutti unkarilaissyntyinen Francis (Ferenc) David (1520-1579), jota pidetään unitarismin perustajana. Unitaarista uskoa tunnustava Transsylvanian kuningas Janos Sigismund antoi 1568 Tordan valtiopäivillä julistuksen, jonka mukaan "ketään ei saa rangaista uskonsa takia, koska usko on Jumalan lahja". Tämä takasi laajan uskonvapauden. Kansalaisvapauden puolustaminen tuli näin osaksi unitaarien perinnettä.

Britanniassa vanhimpien unitaariseurakuntien juuret ulottuvat 1600 luvulle. Myös vanhimmat kokoustalot ovat tältä ajalta, vaikka vasta vuodesta 1813 kirkkokunta saattoi toimia laillisesti. Britanniassa unitaarinen liike on sittemmin yhdistänyt useista eri hengellisistä suunnista tulevia vapaita kristittyjä. Pienestä jäsenmäärästä huolimatta sen niin hengellinen kuin yhteiskunnallinenkin vaikutus ja panos on näin ollut merkittävä.

Kaikkien pelastukseen uskova kristinuskon suuntaus, universalismi, alkoi kehittyä selvästi omaksi liikkeekseen oikeastaan vasta Amerikassa aivan 1800-luvun alusta alkaen. Unitarismin amerikkalainen haara tunnetaan silti luultavasti parhaiten Ralph Waldo Emersonin ja Henry David Thoreaun kirjallisen ja filosofisen tuotannon kautta. Molemmat kuuluvat kirkon aktiivisiin vaikuttajiin. Emerson toimi pitkään Bostonissa pastorina.

Tänään liike toimii maailmanlaajuisesti. Pohjoismaiden suurin unitaariyhteisö on Tanskassa ja Euroopassa eniten unitaareja on Romanian unkarilaisvähemmistön joukossa Transilvaniassa. Eri puolilla maailmaa asuvia unitaareja ja kveekareita yhdistää dogmiton kristillisyys ja luottamus enemmän henkilökohtaiseen kokemukseen kuin sitoviin uskonkappaleisiin.

Antti Pelkola, kveekari ja unitaari (Kveekariuutiset 4/1995)


Etusivu
Seuran lyhyt esittely
Vapaan uskonnollisuuden perinne
» Juutalainen tausta
» Uskonpuhdistuksen perintö ja unkarilainen unitarismi
» Angloamerikkalainen kehitys
» Nykytilanne
Seuran toiminta Suomessa
» Kirkolliset menot maailmalla
Julkaisuja
Yhteystiedot
Lisää tietoa ja kansainvälisiä yhteyksiä