Uskonpuhdistuksen perintö ja unkarilainen unitarismi

Nykyaikainen unitarismi sai varsinaisesti alkunsa uskonpuhdistuksen radikaalista siivestä 1500-luvulla. Tuolloin ihmiset monissa maissa ympäri Eurooppaa alkoivat vaatia itselleen oikeutta itse tutkia ja tulkita Raamattua, etsiä suoraa yhteyttä Jumalaan ilman kirkon tai pappien välitystä sekä asettaa omatuntonsa kirkon oppeja vastaan. Nimi "unitarismi" on peräisin samalta ajalta. Sillä tarkoitetaan suuntausta, joka uskoo Jumalan ykseyteen (lat. unitas) kiistäen siten trinitarismin ja Jeesuksen jumaluuden.

Espanjalaissyntyinen Miguel Servetus vastusti kolminaisuusoppia ja lapsikastetta, minkä vuoksi Jean Calvin poltatti hänet kerettiläisenä roviolla Genevessä 1553. Tapaus sai italialaisen teologin Laelius Socinuksen kiinnostumaan kolminaisuusopin tutkimisesta ja hänen jälkeenjääneiden papereidensa innoittamana asettui hänen veljenpoikansa Faustus Socinus 1565 Puolaan perustetun ensimmäisen teologialtaan unitaarisen kirkon johtoon. Vastauskonpuhdistuksen aikana 1600-luvulla kirkko kiellettiin ja sen johtajat pakenivat Transsylvaniaan, Alankomaihin sekä Britanniaan, missä heillä ja heidän mukanaan tuomillaan kirjoituksilla oli merkittävä vaikutus radikaalin ajattelun kehitykseen teologiassa. Vuonna 1568 perusti unkarilainen piispa David italialaissyntyisen unitaarin Georgius Blandratan rohkaisemana Transsylvaniaan vanhimman edelleen toimivan unitaarisen kirkon, joka nykyisin on jakautunut Romanian ja Unkarin alueilla toimiviksi itsenäisiksi kirkoiksi.


Etusivu
Seuran lyhyt esittely
Vapaan uskonnollisuuden perinne
» Juutalainen tausta
» Uskonpuhdistuksen perintö ja unkarilainen unitarismi
» Angloamerikkalainen kehitys
» Nykytilanne
Seuran toiminta Suomessa
» Kirkolliset menot maailmalla
Julkaisuja
Yhteystiedot
Lisää tietoa ja kansainvälisiä yhteyksiä