Kathleen McCormack: Miten löydän sen oikean. Suom Hertta Coogan. Otava 1988.
Derek Walters: Ming Su - Kiinalaista astrologiaa. Suom. Ilkka Rekiaro. Otava 1988.
Gregory Stock: Elämänarvojen kysymysleikki. Suom. Simo Mäenpää. WSOY 1988.

Leikki totena

Kaurismies näyttää usein ikäistään vanhemmalta. Toisinaan taas harhaanjohtavan nuorelta. Numero yksi värähtelee yhdeksikön suuntaan, ja talosi numero voi kertoa millaisia värähtelyjä siellä on. Muista, että tilapäisasunnot eivät johda värähtelyjä.

Millainen on naistyyppi, joka hiukankaan vakavasti lukee tätä McCormackin astrologian, grafologian, numerologian, unien, teenlehdistä katsomisen, taikojen ja loitsujen typerää ja pinnallista jorinaa? Elämä on joskus johdattanut tällaistenkin naisten äärelle. Erään muistan jo Oulun ajoiltani, kun kuluneet tunnit ja kirjahyllyn Herttasarjat (muuta ei siinä ollut) olivat vihdoin nuoruuteni sokeuden läpi paljastaneet ihmisen uskomattoman syvän tyhjyyden, korvien ja haarojen välisen samuuden, josta jopa hapuilu jotain muuta kohti puuttui. - Vain heille tämä kirja sopii, sillä edes huumorimielellä kahvitunnilla luettavaksi se on liian typerä.

Tosi leikkinä

Ihmiset ottavat leikin turhan useasti totena, kuten kaiken maailman ideologiset hupsuttelut, populääriastrologia muiden mukana. Toden esittäminen leikkinä onkin vaikeampi taito, ja kysyy huomattavasti enemmän huumorintajua. Vain hovinarri saa kertoa totuuden ja silti säilyttää päänsä.

Eihän biofysiikan tohtori Gregory Stockin Elämänarvojen pienen pieni kysymysleikkikirja mikään hovinarrikirja ole, mutta on se kuitenkin melkeinpä virkistävä mahtailemattomuudessaan noihin maailman kaikki pulmat ratkaisevien "hämmästyttävän tehokkaiden" populääripsykologioiden varjossa. Perusideana on esittää vain kysymyksiä, joita sopii lukijan miettiä niin yksin kuin tuttaviensa seurassa. Vastauksia ei ole, sitävastoin erillinen osasto syventäviä lisäkysymyksiä. "Hyvät kysymykset eivät johda vastauksiin vaan lisäkysymyksiin" toteaa kirjoittaja. Useimmat kysymyksistä mittaavat rehellisyyttä, epäitsekkyyttä, vallanhimoa, sukupuolisuutta, antaumusta ja uhrimieltä. Esitän muutamia originelleja:

"Jos sinulle luvattaisiin 20.000 mk, suostuisitko juoksemaan alastomana kadulla? Kuolisitko mieluummin 50-vuotiaana rauhassa ystäviesi ympäröimänä vai tuskallisesti ja yksinäisenä 80-vuotiaana (jos 30 viimeistä vuotta ovat muuten onnellisia)? Jätätkö viestin jos yöllä raapaiset vahingossa pienen naarmun Porschen kylkeen? Olisitko valmis makaamaan täysin halvaantuneena yhden vuoden jos tietäisit, että sillä voisit estää saimaannorpan kuolemisen sukupuuttoon? Oletko tuntenut seksuaalista vetoa oman sukupuolesi edustajaan tai johonkin perheesi jäseneen? Jos luopuminen televisiosta olisi liian suuri uhraus, voisitko harkita vaihtavasi mustavalkoiseen vastaanottimeen?"

Nimipäivälahjakirjaksi aivan sopivan leikkisänvakava pikkupokkari.


Kiinalainen juttu

"Naarastiikerin persoonallisuus on epäilemättä etualalla nykypäivän feministiliikkeissä" herkuttelee astrologi Derek Walters kuvatessaan kiinalaisen horoskoopin kahdestatoista eläimestä tiikeriä. Perustuneeko tuo tieteellisyyteen vai henkilökohtaisiin kokemuksiin lienee sivuseikka sen rinnalla että aivan mukavaa on huolella taitettua ja taiteellisesti kuvitettua kirjaa katsella. Rotta, puhveli, jänis, lohikäärme, käärme, hevonen, pukki, apina, kukko, koira ja sika ovat muut eläinratamerkit kiinalaisittain, siis ei yhtään samaa länsimaisen järjestelmämme kanssa. Eivätkä ihmiset jakaudu kuukausittain noille eläimille vaan vuosittain. Apinan vuonna syntyneet ovat siis kaikki apinoita. Tekijän mielestä tässä käsityksessä on oikeutuksensa esittäen että esim. monet opettajat ovat huomanneet, että yhden vuoden opiskelijat eroavat toisen vuoden opiskelijoista, jos eivät yksilöittäin niin ryhmänä selvästi kuitenkin. Koska kiinalaiset jakavat vuodet vähän kiinalaisesti, on kirjassa käännöstaulukot oman elukan laskemista varten.

Kaikki suoran yksioikoiset selitysjärjestelmät eivät oikein menesty, sillä elämä ei koskaan mahdu mihinkään niistä. Niinpä järjestelmien on kehrättävä ympärilleen sitä enemmän alajaotteluja mitä enemmän ne tahtovat kuvata todellisuutta. Tämä johtaa vihdoin järjestelmän hajaantumiseen. Ideologiat leviävät mansikan lailla; rönsyilevät sinne tänne, kuolevat yhdestä paikasta ja sukulaissysteemit jatkavat eloaan jossain muualla. Kun pelkät elukat eivät oikein riitä vivahteikkaaseen selittelyyn, turvautuu kiinalainen astrologia, ainakin tämän kirjan mukaan, sellaisiin lisäjaotteluihin kuten kaksoistuntijärjestelmään, viiteen peruselementtiin (puu, maa, tuli, vesi, metalli) ja niiden peittyvyyksiin, huoneisiin (rakentamisen, laajennuksen, sukupuolen, uran ja perheen) eli kohtalon ominaisuuksiin.

Kirjan ote jää yhtä pinnalliseksi kuin valtaosa populääriastrologiaa, joka yrittää sijoittaa ihmisen vain hänen yhteiskunnallista taustaansa vasten, tarkemmin sanoen avioliiton, seksuaalisuuden, rahan, ammatin ja vapaa-ajan harrastusten kehyksiin. - Onko elämässä sitten mitään muuta? saattaa joku kysyä. - Siinäpä se.