Maila Upanne: Elämänvaikeudet ja ammattiapu. Suomen Mielenterveysseuran julkaisuja. WSOY 1985

Psykologi Maila Upanne yllätti myönteisesti. Nelisen vuotta sitten hän kirjoitti kirjan Välitä itsestäsi, joka oli Suomen Mielenterveysseuran oman kirjasarjan avausnelikon heikoin teos. Kutsuin sitä silloin määrittelypsykologiaksi ja ohuen sosiaalipoliittiseksi aneemiseksi teokseksi.

Nyt annan mielelläni noille ilmaisuille neutraalimmat muodot. Aneemisuus on vaihtunut neutraalisuudeksi. Vanhan väsyneen kriitikon (ehkä joskus) kyyniselläkin otteella pöyhin nuukaan tätä uutta Elämänvaikeudet ja ammattiapu - opusta, vaan eikös vain Upanne pidäkin kielen kauniisti keskellä suuta ja esittele Suomessa tarjolla olevat hoitomuodot erittäin neutraalisti vetämättä pinnoja kenenkään pussiin, joka vallan hyvin mallaa tämän kirjan yleisesittelyluonteeseen. Mikä vielä parempi, ei hän vedä kotiinpäin edes ammattiauttajien glorifioinnissakaan. Terapeutismin säihke ei näiltä sivuilta loista, mutta ei ammattiauttajien alentaminenkaan.

Upanne haluaa kohderyhmäkseen vaikeuksissa olevat sekä heidän kanssaan tekemisissä olevat ihmiset, mutta arvelee kirjastaan olevan hyötyä myös terveys- ja sosiaalialan ammatillisten opintojen aineistona. Kirja sijoittuu suunnilleen näiden kahden ryhmän väliin, enemmän kuitenkin ensinmainituille. Varsinaiseksi oppikirjaksi se on kyllä liian löysärakenteinen. Mutta Upanne halusikin kirjaansa vain "aineistoksi". Pohjatietoja omaamattomalle Suomen mielenterveyspalvelurakenteen kokonaiskuvasta kiinnostuneelle maallikolle se sopii parhaiten. Se kulkee ongelmakeskeisestä (eikä organisaatio-, diagnoosi-, teoria- tai hallintokeskeisestä) kysymyksenasettelusta kohti mielenterveyspalvelujen suomalaista kokonaiskuvaa jättämättä kuitenkaan pois palvelujen tarvitsijoiden näkökulmaa. Tilastotietoakin on juuri sopiva määrä. Runsaat suorat haastattelulainaukset niin potilailta, omaisilta kuin mielenterveystyöntekijöiltäkin elävöittävät tekstiä.

Hänen edellisen kirjansa ohuet sosiaalipoliittiset kehykset muuttuvatkin näin hyväksi Suomen sekä ammatti- että vapaaehtoisauttamisen kokonaiskuvan esittelyksi.

Upanne on kyllä tavallaan edelleenkin aneeminen, mutta hyvällä tavalla, edelleen ohuen sosiaalipoliittinen, mutta taaskin hyvällä tavalla. Hän on löytänyt omaa olemustaan vastaavan tiedottamistavan. - Ja onhan hän ollutkin Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksen järjestämässä tietokirjoittajakoulutuksessa vuosina 1982-1983 eli edellisen kirjansa ilmestymisen jälkeen. Jäljet näkyvät.