Toimittaja Helena Sormunen on aikaisemmassa tuotannossaan keskittänyt energiansa naisten puolelle, vallankin johtajanaisiin ja kotiäiteihin, joten yksi selvänäkijä, henkiparantaja ja meedio Johanna Broman, sopii hyvin naistensarjan jatkoksi, ja onhan melkoinen osa Bromanin asiakkaista yrittäjänaisia. Bromanin ihailussaan Sormunen lankeaa lanseeraamaan häntä klassisella alatyyliverbillä luvaten hänen tässä kirjassa "paljastavan" toisen maailman salaisuudet myös sinulle. Bromanin kyvyistä hän esittää kymmeniä tapausselostuksia, joista suurempi tai pienempi osa saattaa olla totta.

Bromanin äiti oli lepsu, valehtelikin, isä kova kommunisti, vekselivelkoihin perheensä pyöritellyt viinamäen mies, joka kuolemansa jälkeenkin hallitsi tytärtään liikaa automaattikirjoituksen kautta. Ainoa oikea isä oli tyttärelle taivaan isä. Bromanin ulkoinen päivätyö kulki kotiapulais-, kotisisar-, vanhus- ja vankityön kautta, kunnes vuonna 1989 hän antautui kokonaan näkymättömälle maailmalle, joka särki hänen avioliittonsakin. Nykypostin juttu hänestä 1992 nosti kirjemäärän yli kuuteensataan viikossa, joka vakiintui nykyiseen yhdeksänsadan viikkovauhtiin. Nykypostin foorumin lisäksi hänellä on jatkuva ohjelma radio Kolmessa.

Hänellä oli yhteys henkimaailmaan jo kolmivuotiaana. Hänen kokemuksensa kuolleista ja henkivalloista, selvänäkemisistä, esineiden löytymisistä ja parantamisesta ovat tuttuja kymmenistä suomenkielisistäkin rajatietoteoksista, suuremmat suunnat (teosofia, kristosofia, Ruusu-Risti) ja yksityisyrittäjät mukaan lukien. Silti - parapiirit kiertäneenäkin - kokee Broman kristinuskon edelleen parhaaksi. Sen mukaisesti hän ei usko jälleensyntymiseen, lukee Raamattua ja polvirukoilee päivittäin. Hänen eettinen tasonsa saattaa olla riittävä tässä vaarallisessa ammatissa, jossa hiukankin harkitsemattomat tulevaisuuskuvaukset voivat saada asiakkaissa hirmuisia tuskatiloja aikaan - olivatpa ennusteet totta tai ei. 

Kuinka paljon kertomuksista on totta? Kuinka paljon hänen uskonnollinen sitoutuneisuutensa rajoittaa häntä? Jos hän voi ihmisten tuskia täällä murheenlaaksossa lievittää (kuten Sormunen antaa ymmärtää) millä tavalla tahansa, eikö siinä ole kyllin? - Bromanin, kuten kaltaistensa (joita on aina ollut kautta vuosituhanten) merkitys on olla todisteena; ajatusärsykkeenä jostakin muusta niille, jotka Bromanin kaltaisia tutkimalla pyrkivät selvittämään elämästä muutakin kuin rakkaushuoliaan. - Selvänäkijöissä roikkuville tarjoan Raamattua: "...älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget", ja niitä Jiddu Krishnamurtin sanoja, jotka omalla kohdallani kaksikymmentäseitsemän vuotta sitten lopettivat vastausten etsimisen muilta elämän tärkeimpiin kysymyksiin: "Jo kysymällä tuota osoitatte, että ette haluakaan tietää".